Polyamoria

Seksuaaliterapeutti, seksuaalineuvoja, sosionomi ja sosiaalipsykologi Nita-Helena Taivalojan Helsingin yliopistolle juuri valmistunut pro gradu ”Oikeus näkyä, kuulua ja olla olemassa – diskurssianalyyttinen näkökulma monisuhteisten palvelukohtaamistarinoihin” vahvistaa monen monisuhteissa, polyamoriassa, elävän kokemuksen siitä, että monisuhteisuus tunnetaan huonosti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Taivalojan graduun tarkasteltiin sosiaali- ja terveyspalveluita, terapiapalveluita, varhaiskasvatusta ja opetustoimea. Tarinoita kertyi yli 40. Gradua varten haastatellut 13 monisuhteista kertovat kohtaamisongelmista mm. lääkäreiden, hoitajien, terapeuttien ja neuvolatyöntekijöiden kanssa. Taivaloja kertoo, että haastatellut kokevat, että palveluissa monisuhteisuuteen liittyy edelleen varautuneisuutta. Tarinoissa korostuu palveluiden normatiivisuus ja työntekijöiden osaamattomuus monisuhteisuuteen liittyvissä kysymyksissä. 

Haastateltavat eivät ole kohdanneet ainoastaan varautunutta ja ihmettelevää asennoitumista vaan ovat kiinnittäneet huomiota myös esimerkiksi oppaisiin ja lomakkeisiin, joissa monisuhteisia ihmisiä ei ole otettu huomioon, terveydenhuollon julisteissa ja mainoksissakin näkyy useimmiten heteropariskunta. Gradussa tulee esiin myös suoranaisia pelkoja ja moni salaakin tiedon polyamorisesta suhteesta leimaantumisen tai jopa lastensuojeluilmoituksen pelossa. Esimerkiksi neuvolassa polyamorisesta perheestä saattaa asioida vain osa eikä suhdemuotoa kerrota lainkaan. 

Polyamorisessa suhteessa elää Timo Jousimo, 35, Helsingistä. Hän elää suhteessa, jossa nainen ja kaksi miestä asuvat yhdessä ja ovat kaikki vanhempia pikkulapselle. Hänen mukaansa lapsiarki rullaa hyvin ja päiväkodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä hänellä on vain myönteistä sanottavaa. Hän kertoo, että asiasta ei ole tehty siellä minkäänlaista numeroa, vaikka perhe näkyy päiväkodin arjessa vahvasti lasta viedessään ja hakiessaan sekä varhaiskasvatuskeskusteluissa ja vanhempainilloissa, joissa paikalla on milloin ketkäkin vanhemmista. Jousimon mielestä heidän lapsellaan on turvallinen ja vakaa tilanne. Päiväkodista ei ole esitetty epäileviä näkemyksiä eikä heidän perheensä ole kohdannut edes vaivaantuneisuutta. Jousimokin on toki kuullut muilta monisuhteessa eläviltä, että polyamoria voi olla monelle sote-ammattilaiselle uusi ja erikoinen juttu.

Ainakaan Lahdessa ei ole koulutettu neuvolan henkilöstöä erityisesti polyamorisiin asiakkaisiin. Asia on kuitenkin tullut neuvolapalveluiden esimies Marja Koiviston mukaan esille mm. valtakunnallisissa koulutuksissa. Hänen mukaansa neuvolatyössä kohdataan paljon erilaisia perheitä ja heitä kaikkia kohdellaan samalla tavalla kunnioittavasti, perhetilanteesta riippumatta. 

Graduun haastatellut olivat kuulleet muilta monisuhteisilta negatiivia kokemuksia, mitkä osaltaan vaikuttivat omiin ajatuksiin ja johtivat pahimmillaan itsesensuuriin. Omasta monisuhteisuudesta jätettiin kertomatta. Positiivisiakin kokemuksia oli, mutta niissä silmiinpistävää oli se, että myönteiseksi kokemukseksi riitti tuomitsemisen poissaolo. 

Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntijajärjestössä onneksi tunnistetaan tarve lisätä sote-ammattilaisten tietoa. Sexpo antaa ammatillista täydennyskoulutusta seksuaalineuvonnan, seksuaalikasvatuksen ja seksuaaliterapian aloilla sekä järjestää lisäksi seminaareja ja tilauskoulutuksia. Sexpon koulutuksissa on n. 100 koulutettavaa vuodessa. Sexpon kliininen seksologi sekä viestintäpäällikkö Tiina Vilponen kertoo, että Sexpo pitää kaikissa koulutuksissa esillä suhteiden moninaisuutta ja hänen mukaansa kokemus on, että koulutettavat ovat myös motivoituneet oppimaan monisuhteisuudesta. Hänen mukaansa ennakkoluulojen ja väärien tietojen, kuten sen, että monisuhteisuus ajatellaan vain seksuaalispainotteiseksi ja pettämiseksi, oikominen palvelee sekä työntekijöitä että heidän asiakkaitaan. Kun tietää paremmin, osaa auttaa paremmin. 

Lähde Yle 8.12.2018 klo 08:25